Espanjanvesikoira Elda

Muutto!

2012-08-06T15:12:01+03:00

Muutettiin tonne! http://munkero.blogspot.fi/

Ihmettelee mihin kaikki blogin kuvat ovat hävinneet??

2012-07-03T15:32:01+03:00

2xLuva!!

2012-06-25T12:30:01+03:00

Eka nolla rata täräytettiin Tampereella agiradalta19.6 . Oltiin sillä 2/26. :) Toinen perjantaina 29.6 hyppäriltä Tuorlan juhannuskisoissa. Oltiin sillä 3/26. Hävittiin tokalle kaks sadasosaa ja ekalle n. 0,5 sekkaa. Eikä ees ollu mikään täydellinen rata. Yhteen kohtaan ainaski tuli turha kaarratus. Oon vaan niin tyytyväinen siitä että ollan ihan bortsujen kyljessä kiinni. Nimittäin ne kaks ekaa oli BC:tä tietty. Agiradalta tipahti rimavitonen. Oltiin sillä myös kolmansia. Mulla tuli käskyt ja ohjaukset koko radan melkeen myöhässä. Sitten ihmetykseni hitaudelleni sai vastinetta katsoessani tuloksia. Meidän aika oli tli -20 sekuntii ja 2,5 sekuntia nopein aika!! Ei musta turhaan tuntunu että koira pinkoo salamana ja en kerkee tehä siellä mitää. Elda on niin super! Vauhti nousee kisa kisalta ja meikäläinen rupee olemaan pulassa.

Elda on kerännyt hirmuisesti kehuja. Minun rakas pitkäkoipi. <3 Kuulemma harvoin näkee noin nopeaa vesikoiraa maksiluokassa. Kuinkakohan kauan tuo meinaa nostella tuota vauhtiaan??

Meistä oli napattu kuvakin. (hyppäri nollaradasta)

Lauantaina käytiin vielä yhdellä agiradalla "treenamassa kontakteja". Pilasin radan jo alkumetreillä tehden pakkovalssin liian lähelle keppejä ja tyrkkäsin Eldan suoraan kakkosväliin. Ai että muo otti päähän. Se oli sitten eka keppivirhe ja täysin mun piikkiin. Loppu sitten menikin treenaten kontakteja. Nyt se sitten jo tapahtui.. Elda ennakoi vapautus käskyä kontakteilla. Aika pahasti jo!! :/ Ottaa sen, mutta ei odota vapautusta. Nyt sitten niitä treenaamaan. Elkku rupeaa käymään jo muutenkin lähdössä niin kuumana että varasti lämmittely hypyillä kolme kertaa. Onneksi ei sentään kisassa. Enpä uskonut tätä päivää tulevan että se rupeis ottamaan varaslähtöjä. Sen verta paikalla pysymistä oon kyllä painottanu. Elda on niin täpinöissään kisaamisesta ettei lelukaan kelpaa sille kisasuorituksen jälkeen. :(

Treenilistaa riittää. Kunhan nyt päästään treenaamaan ittekseen. Ostin kuukaudeksi näin alkuun avaimen einäkuulle, jolla päästään treenailemaan yksityiseen koirakouluun aina kun siellä on vapaata. Kontakteja, kontakteja, kontakteja, PÖYTÄ kuntoon, niisto kuntoon ja muitakin suunnitelmia olis, vaan kun päästään niintä toteuttamaan.

Lauantaina lähdinkin kisoista suoraa päätä junalle. Määränpäänä meillä oli Jyväskylä ja sieltä suuntana Konffa Keurulla. Junan koiravaunu olikin sitten melkos en täynnä. Sekaan mahtui vielä yksi kuonopannallinen Pelki joka piti pientä hässäkkää yllä. Eldalle voi antaa taas täydet pointsit matkustamisesta. Jouduin ottamaan Eldan syliin, ja käännätin sen selän vielä tälle yhdelle tapaukselle, ettei turhaan tule silmäkontaktia. Lattialla ei ollut oikein tilaa, eikä uskallusta siinä pitää.... Neljätoista kilonen sylikoira veteli täyttähäkää hirsiä sylissäni välittämättä ympäristön hälystä. tuli jotenkin vaan niin onnellinen olo siitä kuinka se luottaa minuun ja pystyy rentoutumaan vaikka vieressä on "terroristi".

Konffassakin Elda esitti erityisen upeaa käytöstä kaiken sen ihmispaljouden keskellä. Saavuttiin yöllä lähemmäs kolmen aikoja Annikan mökille Muurameen, jossa meitä odotti ihana siskonpeti. Sielläkin Elda esitti niin maltillista käytöstä kaikessa siinä ahtaudessa. Elda oikein nautiskeli kaiken huomion keskipisteenä olemisesta. Sai mennä pedistä petiin lelliteltäväksi ja lässyteltäväksi. Pihallekkin sen pysty laskemaan ittekseen, eikä tuo mihinkään omille teille lähde. On se niin huippu. Vesikoirarodusta innostujia oli jos jonkinmoista, mutta minä palauttelin maantasalle kertomalla rodusta ja eldasta kaiken kauheita kauhutarinoita. ;D

Porissa ja Yyterissä

2012-06-11T19:37:01+03:00

Nyt täytyy perua ne tavoitteet kakkos sarjaan siirtymisestä. Mie luulin että aluevalmennus olisi vasta kesäkuunlopussa, jolloin olisin ehtinyt juhannus kisat ja vielä yhdet muutkin kisat. Nehän onkin nyt jo pian joka tietää sitä, ettei myö millään ehditä keräämään niitä nollia kasaamaan, kun ne treenit onkin jo näin pian, eikä kisojakaan ole oikein tiedossa.

Viikonloppuna oltiin Porissa viettämässä minun ja Tildin synttäreitä. Taas tuli vuosi lisää, mutta vielä en jaksa aloittaa ikäkriisejä. Edellinenhän oli 17 vuotiaana. Majotuimme Yyterin campingissa pikkuruisessa mökissä. Meille kolmelle oikein sopiva, siis Elda oli se kolmaspyörä. Samaan reissuun yhdistettiin sopivasti agikisat Elkun kanssa.

Kisathan meni alle odotusten. Harmittaa kovasti, niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana nollat olivat. Eka rata kaatui pöytään. No se kaatui jo siinä vaiheessa, kun tajusin että se pöytä siellä radalla nökötti. Koko este on mielestäni niin turha. Myönnän ettei olla juurikaan treenattu koko estettä. Elda ei edes tiedä pöytä käskyä. Tajusin myös ettei olla maksi pöydällä harjoteltu kertaakaan. Taas tietää mitä pitäisi treenata. Olin melko varma että Elda hyppää päälle, mutta jatkaa matkaa, mutta se juoksikin pöydän alle. Se oli niin koominen tilanne, etten tiedä oisinko itkeny vai nauranu. Se luuli että pöytä on joku tunneli.

Lopulta Elda löysi pöydälle. :D

Loppusuoralla ei pysynyt enää emäntä eikä kamerakaan Mäykyn vauhdissa

.
Muisteltiin vähän niitä kontakteja leikkipuiston tuolilla. (vasta myöhemmin huomattiin leikkipuiston koirankieltomerkki)

Mäykyn herättelyä.

Mäykky sai kokea myös aavikkokoiran elämää Yyterin rannoilla ( Koirankieltomerkkejä taas uhmaten)

Taustalla "aavikkokoira"

Sitten vähän totisempaakin lajia, siis minigolffia ja armotonta ja veristä taistelua. :D

Hyppäriltä ärsyttävä rima vitonen. ei kannata kattoa ihan loppuun, kun kameranaiselta unohtui kamera päälle kaiken keskellä ja en millään jaksanut ruveta leikkaamaan.

Hylly täysin mun piikkiin. Ohjasin koiran itse putkeen vaikka, piti mennä A:lle.

Huiippu Fiilis!

2012-06-04T12:30:01+03:00

Oon niin innoissan!
Elda on niin huippu. Tekee töitä hirmuisella tarmolla ja oppii uudet ohjaukset ja kuviot käden käänteessä. Miten tuo koira kehittyykin niin nopeaan tahtii. Niin rakas Luikero Lurjukseni. <3 muo niin ihmetyttää kuinnka miellyttämisen haluinen koira se loppujen lopuksi tuolla kentällä on. Se tekee just niin kun mä ohjaan, ohjautuu hyvin pienillä ohjauksilla ja jos jokin virhe tupsahtaa niin seuraavalla kerralla haluaa korjata ja näyttää , että kyllähän mä tän osaan. Mie niin rakastan tuota Lurjusta.

Kotioloissa miellyttäminen ja yhteistyö halukkuus kaikkoavat saman tein. Niin jäärä kuin se onkin. Mikään ei ikinä mene ykkösellä kaaliin. Vähintään se kolme kertaa se yrittää kusettaa tai tekeytyy kuuroksi ja tyhmäksi, ymmärtämättömäksi apinaksi. Meillä on ainainen taistelu joka asiassa. Miun pitää aina komentaa tosissani, muuten ei mene perille. Sekös välillä hermojani raastaa ja kun hermostua ei sen kanssa saisi, kun sitähän se just kerjää. Muutamat kerrat oon taas joutunu pistämään sitä matalaksi lenkillä. Se rupeaa hepuloimaan, tappelemaan keppien ottamisesta ja sitten se kilahtaa vaan. Sitten kun tuo piski vielä osaa huiputtaa leikkimällä muka alistunutta. Kun päästän sen pinteestä on taas piru valloillaa. Se osaa kusettamisen taidon ja mie oon ihan liika hyväuskonen blondi.

Palatakseni näihin hyviin fiiliksiin viikonlopulta voinen kertoa olleeni Ndadorin järjestämällä koulutusviikonlopulla Elina Jänesniemen opeissa. Oon niin intona. Meillä meni oikeesti huippu hyvin. Opittiin niin hirmu paljon uusia juttuja taas. Elina tykkäsi kovasti Eldan menosta ja sain minäkin jotain kehuja, jotta kusi voisi nousta oikein kunnolla kaaliin. :D Mie oon vaan niin tyytyväinen, koska meidän meno rupee oikeesti tuntumaan tosi hyvältä. Me vaan kuulutaan yhteen! On vaan niin huippu fiilikset yhteisestä työskentelystä ja siitä kuinka rupeamme hioutumaan yhteen. Ei vois parempaa koiraa olla näin aloittelevalla agilityohjaajalla. Hirmuisesti tuli varmuutta ohjaamiseen ja luottoa koiraani Eldemariin. Ollaan nyt ruvettu treenaamaan kuuskymppisillä ja luulen että se onkin meille aika sopiva treenikorkeus. Ymmärsin ehkä taas jotain ohjausvalinnoista, mikä on nopein ja paras vaihtoehto maksikoiralle ja minun koiralleni. Useimmiten mielummin pitää vauhdin yllä kuin katkasee pienillä pyörityksillä. Saan ehkä muutaman yksärin kesäkuulle vielä Elinalta. Se olisi niin huippua! Sen koulutus tyyli sopii meille kuin suklaa suuhuni.

treeniikisaatreenii

2012-05-30T12:29:01+03:00

Viime viikonloppuna kävin tyhjentelemässä vielä ihan viimeset sälät asunnolta Kouvolasta. Sunnuntaina alkoi aluevalmennus, joten päätin ilmottautua lauantaille mikkeliin kisoihin. Samalla kertaa monta asiaa, jottei aivan turhaa ajelua olisi. Niin ja munhan oli oikeastaan pakko mennä Kouvolan kautta, kun unohdin kisakirjan Kotkaan ja se oli toimitettu homeetan hallille.

Mikkelin kisoista saldona tuli agiradoilta vitoset ja hyppäriltä hylly. Vaikka virheet tapahtuivatkin helpoissa kohdissa, niin olen tosi tyytyväinen meidän menoon. Nyt meno tuntui jo meidän omalta menolta. Elda oli treenivireessä. Se irtosi hyvin, ei kokoajan kysellyt ja katsellut minuun, vauhtiakin oli paremmin ja kontakteillakaan ei himmailtu niin pahasti. Harmi kun ketään tuttuja ei ollut paikalla, joten ei videotakaan ole. Harmittaa, koska en varmana osa sanoa miksi se yksi rima tipahti toisella radalla tai, miksi Elda veti toisella radalla ohi keinusta. Ekalta radalta tippui muurin jälkeinen este, joten luulen että siinä tuli vaan jotain hahmottamishäiriötä ja itse kun juoksin Eldaa ehkä askeleen edellä niin kiire painoi se kintuissa kovasti. Tokalla agiradalla keinu oli kolmatena esteenä ja en oo varma miks se meni ohi siitä. Painostinko liikaa vai mitä, mutta ohi meni ja korjattiin sitten homma. Vaikka hyppäristä hylly tulikin, ihan puhtaasti siitä syystä että alku olisi pitänyt ottaa eritavalla, mutta muuten hyppärillä meno tuntui tosi makeelta. Ohjasin jopaa takaa ja muutamat takaa leikkaukset putkiin ja yhdeellä esteellä oli pakko ottaa, vaikka karsastankin niitä. Oon tosi tyytyväinen niihin ja takaa leikkaus kepeilläkin oli super magee! <3

Aluevalmennus meni aika mukavasti. Alkuun kontakteja ja lopuksi pikku radanpätkää. Päästään onneksi niitten parempien ryhmään, koska halutaan kunnolla mennä rataa ja muuteskin haluun kattella maksi kolmosten menoa. Alku radan pätkässä halusin kokeilla sitä ns. vaikeampaa ohjauskuviota, koska se oli osittain uusi ja tuntematon meille. Arvasin että toinen toimisi paremmin, mutta sitä vartenhan siellä ollaan että opetellaan uusia juttuja. Suurinta ihmetystä mussa aiheutti Eldan huikea sosiaalisuus. Se on viimeaikoina esittänyt hyvinkin sosiaalisen koiran piirteitä. Kotkan kisoissa se hakeutui yllättäen tuntemattoman tytön luokse ja asettui sen eteen nauttimaan rapsutuksista. Nyt sunnuntaina se taas leiki ja repi valmeltajalta lelua innoissaan ja kierteli käsistä käsiin rapsuteltavana herkkujen toivossa "loppupalaveri/ keskustelu piirissämme". Aika ylpeä olen moisesta kiinnostuksesta. :) Kommenttia "valkulta" sain siitä että olen jo melkein turhankin liikkuva ohjaaja ja en saisi juosta kilpaa koirani kanssa. Sen ainakin myönnän, että kauhee paniikki päällä mä siellä juoksen ja tuntuu, että kauhee kiire on ja miettii vaan että pakko ehtiä tonne ekana ym. Voisin muistaa ottaa haltuun niillä suoran pätkilläkin. Ohjaa äläkä oleta. Tämmöisen olen joskus kuullut ja sopii minuun.

Ainiin. oltiinhan myö viikko sitten tirstaina Tuulia Liuhdon yksärin puolikkaalla. Taas hirmuisesti uusia juttuja radalla. Putkisokkelohässäkkä oli Eldalle jo liikaa. Joka tuutissa kutsuvia putkia. Mun putkijarrut ja huudot piti viimein vääntää sille rautalangasta. Jopa silloloinkin kun Tuulia seisoi putken suulla Elda yritti hamuta putkeen jalkojen sivusta. Uudenlainen vienti tapa kepeille, saksalainen ja ihmisnuoli onnistuivat. Jee!!

Pikku tavoite vielä loppuun. Tavotteena on siis olla kakkosissa seuraaviin alue valmennuksiin mennessä, että silleen. :D

Kisaaminen korkattu

2012-05-21T18:23:01+03:00

kerron nyt ensimmäisenä viikko sitten olleesta Heli Nuorivuoren koulutuksesta. Tulin muuttotohässäkän keskeltä muuttoauton kyydissä kuumaan halliin. En voi väittä etteikö keskittymisen kanssa ollut ongelmaa. Asennoituminen ja ajatusten siirtäminen muuttotohinasta treeneihin oli vaikeampaa kuin kuvittelin. Rata oli hirmu vaikea ja se sisälsi paljon asioita mitä ei osattu. Sehän oli hyvä asia siis. Alkupätkän jankkaamiseen ja jarruttamisen opettelussa menikin mukavasti aikaa. :D Musta tuntuu että meidän kanssa menee aina yliajaksi, mutta ei se muo haittaa. Tärkeintä on ettei mikään jää avoimeksi vaan opitaan. Jarruttamisen lisäksi opeteltiin takaa ohjaamista. Sitä ei oikeastaan olla tehty. En tienny miten homma toimii, joten en oo voinu koirallekkaan moista opettaa. Elda pääsi juonesta kiinni nopeasti. Harjoiteltiinkin viikolla itsekseen vielä sitä ja homma luisti mainiosti. Sitten jankattiin niistoa vielä, koska Elda himmasi siinä kovasti jolloin mun vauhti myös tyssäsi ja sitten koko homma lopahti. Sain vinkkejä myös sen treenaamiseen ja Eldan "kusettamiseen" siinä. Radassa vaikeaa oli myös vauhdin heittelyt. Alkuun tosi pienessä tilassa rataa, jolloin minun ei tarvinut liikkua nopeasti, jonka jälkeen oli ampaistava täyteen vautiin jotta ehtii. Vauhdin säätely tuntuu itselleni vielä vaikealta. Oon hiukka kankea, jos pitää ampaista lähes paikaltaan täyteen vauhtiin ja samalla pitäis kädellä ohjata, jolloin käsillä ei voi vauhdittaa omaa kiihdyttämistä. No ainaski saatiin treeneistä taas aineistoa mitä treenata. Olin nimittäin just miettinyt että mitäkö voitaisiin treenata Eldan kanssa itsekseen. Vaikka aluksi rata lannisti sen haastavuudessaan. Päästiin sentään lopuksi jopa rata läpi nollana, vaikka koira ja emäntä olivat kuumuudesta jo melkoisen naatteja. :)

Sitten kisoihin.
Startattiin viikonloppuna Kotkan Santalahdenkisoissa. Mittautin Eldan myös ja maksi ylläripylläri. Tällä kertaa mittaus hoidettiin paineistamatta koiraa. Tuomari hoiti asian rauhallisesti ja mittasi moneen otteeseen Eldaa. Elda jopa seisoi omilla jaloillaankin. :)Tuomari valitti ensin Eldan huonosta ryhditä kun se mateli hieman ja saikin aluksi 43.6 löysällä mitalla ja ihmetteli että meneekös se sitten mediksi. Sitten kun rupesi kunnolla mittaamaan niin vaikka Elda kyyristelikin niin pikkasen vajaa 45 oli säkä. Tuomari otti oikeen säkäluiden välistä ja kysyi että haluanko vielä että toinen tuomari mittaa. NO tiesin ettei siitä millään ilveellä mediä tule ja tuomarikin sanoi että selvä maksi se on, joten en kaivannut enää lisää ihmisiä ympärille häärimään. Ei se siitä mihinkään olisi muuttunut. Oma mittaukseni 45 varmaan aikalailla se oikea mitta jos Elda on hyvässä ryhdissä. :D

En jaksa nyt noita videoita ruveta latailemaan, mutta pientä yhteenvetoa voin tässä pohtia. Ne ketkä on mun kavereita facebookissa nin voi kuikuilla sieltä. Olen nyt katellut noi ratapätkät ja oppinut niistä hurjasti.
Rimat oli kaikissa kisoissa 60cm, paitsi alotus rimat 55, koska ne oli niin pahaan ylämäkeen. Elda on vaan muutaman kerran hypänny kuuskymppisillä ,mutta eipä 5cm:n ero näkynyt. Eka startti oli hyppäri ja tuloksena hylly. Me siis oltiin lähtövuorossa ekoina. Miulle tuli hiukka kiirus hakea koira autosta rataantutustumisen jälkeen ja lähdössä en meinannu saada pantaa irti. En kerennyt hetsata Eldaa, sanoin vaan sille että nyt Hommiin ja menoksi. Eldahan meni sitten ihan yksinkertaisella suoranpätkällä esteestä ohi, jonka jälkeen miulla meni pasmat sekasin ja ohjasin sen vahingossa esteen väärältä puolelta ohi. Jäi muutamat Elda sanat huutamatta radalla ja loppuun vielä valitsin väärän ohjaus valinnan. Olin super myöhässä ja putkensuu oli sopivasti koiraa kohti niin sinnehän se sujahti. Muuten meno näytti ihan mukavalta ja mielestäni Elda hyppäsi tosi kevyen näköstä loikkaa.

Alku jännityksen purkauduttua oli helpompi lähteä seuraavalle radalle. Agirata oli helppo ja siitä olis pitänyt selviytyä. Ton helpompaa ei tuu kyllä vastaan. :/ Alkuun Elda meni tosi varoen suorastaan hiipien puomille. En tiiä mistä johtui. Ehkä vaan uusi tilanne ja paikka. Alkuun attelin, että jos se luuli sitä keinuksi, mutta kun seuraavanakin päivänä himmasi siinä. Kepeillä jarrasin sitä turhaan, ei se siitä tokaan väliin ois menny. Turhaan varmistelin. Lopussa lentokeinu, missä mun kontakti käsky super myöhässä. Jotenkin oletin että se himmais siinäkin, kun kerta oli puomillakin, mutta eikä mitä, läpihän se sieltä tuli. Vitonen siis. Muutama sai seritit siltä radalta ja harmitti että noin helpolla radalla mokasin.

Sunnuntaina sain vaihtaa viimeiseksi... Silloin taas sai ooteella jopa liikaakin, mutta tokalle radalle osasin ottaa Eldan myöhemmin autosta ja käytiin muualla kävelemässä ja ottamassa muutamat spurtit. Ei tarvinut ootella niin kauaa. Ekaks oli taas hyppäri ja se oli mielestäni oikeesti vaikee makseille vähänkään jos koiralla on vauhtia. Mun mielestä se rata ei ollu makseille mikään ykköluokan rata. Minien ja medien kanssa se toimi ihan erilailla, mutta maksi rimoilla se muutti luonnettaan täysin. Koiran olis pitäny irrota jo tosi hyvin. Mie sitten valitsin taas yhteen kohtaan väärän ohjausvalinnan. Luulen kai itseäni jotenkin nopeammaksi kuin olen. :D Alkuun tuli taas samantyyppinen virhe kuin lauantainkin hyppäriltä. Meidän pitäi tota sivuirtoamista kyllä treenata ja yleensäkkin esteen lukitsemista. No siltä radalta ei nollia kellekkään herunut.

Sunnuntain agirata oli hauska ja meille just sopiva. Siinä oli just sopivasti pientä pyöritystä meille. Se rata oli jo niin meidän, mutta tokavika rima alas. Sijotus vitosella toinen, mutta jos oltais nolla saatu Bc olis jääny ajallisesti taakse. Okei se olikin harvinaisen hidas Borderi. :D Makseja oli noin parisenkymmentä osallistujaa ja melkein puolet Bordereita. Niitä vastaan on oikeestaan kivaa kisata. Jos ne voittaa ajassa niin kyllä tuntuu makosalta. Ne oikeestaan motivoi meitä treenaamaan. :D Hyviä bordereita siellä oli, mutta melkolailla omavalintaista sinkoilemista oli havaittavissa. Muutava luupaava koira, joilla ohjaajina oli kankeat (vanhukset), jotka huusivat koiralle siitä kun ne joutui sinkoilemaan, koska ohjaajaa ei näkynyt lähimainkaan. Muo melkein säälitti jo ne koirat. Koirissa ei ollut vikaa vaan ohjaajassa, mutta ohjaajien mielestä koirissa. Toivottavasti itse en toimi koiralleni tientukkeena. Miksi valita Borderi, jos ei pysty juoksemaan radalla ja nostamaan koipea toisen eteen? Ihmettelen

Nut kun vietetään kesä täällä Turussa, niin meinaan ottaa tehovalmennusta kelpokoirilla. Vähän siistii! Kallistahan se on. Myytiin just tossa Bemari ja ostettiin sitten 206 pikkufarkku Peogeot, joten siitä jäi hieman harrastusrahaa. ;)

treenailua ja koirakuumetta

2012-05-05T14:09:01+03:00

Nyt on kisalisenssi maksettu, joten kisaamaan vaan. :) Muo jännittää jo nyt hirmuisesti!! Iik!
Suunnitelmissa olisi aloittaa kisauramme Kotka Santalahden kisoista. Mikäs sen parempaa kuin kisata kivassa ympäsristössä meren rannalla. Katotaan ni Elda syöksyy mereen eikä esteille. ;D
Muutama viikko olis vielä aika treenailla ja sitten agilitykisauramme saa alun, se jää nähtäväksi millaisen. Tavoittelemaan lähdetään toki hakemaan nollaratoja joka ikisestä startista, mutta yhteen nollaan olisin jo hirmuisen tyytyväinen. Kisat siis 19 ja 20.5. Molemmille päiville kaksi starttia, mikä kuulostaa aika sopivalta.

Ollaan käyty nyt harvase päivä treenailemassa kontakteja Kasarminmäenkentällä lenkin yhteydessä. Kentälle ei vielä ole tuotu puomia, joten A:lla ja keinulla treenailtu lähinnä ja yhdistelty pieniä radan pätkiä kontakteihin. Kotona ollaan tehty naksu laatikko treeniä ja iltasin oon heitelly Eldalle frisbeetä. Frisbeen noutamisen uskon kehittävän nopeutta ja Elda rakastaa sitä ainakin yhtäpaljon kuin agilityäkin. Noutajan hellää suuta Elda ei tosin omista. Frisbeet ovat täynnä hampaan jälkiä ja yksi löysempi frisbee on vääntynyt. Täytyyhän se saalis ensin listiä ja riepotella, että tuo varmasti kuolleen saaliin mammalle. :D Mulla on sellainen tunne, että mun frisbeen heittotaidot ovat parantuneet. Kykenen jopa ottamaan pientä vauhtia ja silti suuntavaisto pysyy kohdillaan. :D Saan sentään jo suht suoria heittoja aikaiseksi. Kristianiltakin tuli jotain kehun tapaista, tai sitteen se yritää vaan kosiskella muo heittelemään radalle sen kanssa.

Käytiin äsken just Eldan kanssa juoksulenkillä. itselläni olisi kulkenut, mutta Eldaa kiinnosti vain puoleen matkaan. Alkuunsa juoksi niin kauniilla ravilla ja oikein ihastelin sen askellusta, mutta sitten tahti lopahti. Väsyneeltä se ei vaikuttanut, mutta pienoinen "pulkka" se kyllä oli. Käveltiin sitten loppumatka ja edelleen se tuppas olemaan "pulkkana". Musta tuntuu että Eldaa ei vaan kiinnosta. Muutama kilsa on kivaa , mutta sitten se kyllästyy. Tais pettyy kun ei mentykkään tänään kentälle treenaamaan agilityä.

Koirakuumetta on ollut myös havaittavissa jo jonkin aikaa , vaikka suunnitelmissa ei olekkaan ottaa ihan heti ole pentua. Vastahan me ruvetaan Eldankin kanssa kisaamaankin. Yksinkertasesti ei olisi myöskään varaa treenata kahden koiran kanssa. Sen verta kallis harrastus tämä agility on. Haluun käydä kuiteskin mahdollisimman paljon noissa koulutuksissa, koska niistä saa niin paljon irti ja kerralla oikein opitut asiat on vaan tosi tärkeitä. Kokemuksesta lentopallon osalta tiedän, kuinka vaikeaa on muuttaa tai korjata värin opittua tekniikkaa. Alunperin oon aatellu ,että vesikoira sen olla ja pitää, varsinkin kun oon ollu tosi tyytyväinen Eldaan, sen työskentelyyn ja motivoituneisuuteen, oppimiskykyyn ja kaikkeen. :) No nyt on tullut kuitenkin kilpaileva rotu vierelle, josta oon kovasti etsinyt tietoa. En usko että arvaatte, koska en olisi itsekkään arvannut kiinnostuvani kyseisestä rodusta. En aijo paljastaa suunnitelmistani sen enempää, koska mieli voi vielä muuttua, eikä asiakaan ole vielä ajankohtainen. Saas nähdä. :D Itseasiassa olisin löytänyt jo pari mielenkiintoista yhdistelmääkin, jotka tosin olivat ulkomailta. onneksi kristian palauttaa maan tasalle ja takoo järkeä päähän. Yleensä se on kyllä toisinpäin, mutta koirat saavat mieleni sekaisin.

Heissulivei!

Ps. Meiillä taisi tullakin Eldan kanssa justiinsa vuosi täyteen agilityharrastuksen parissa.

Kisaamisen kynnyksellä

2012-05-02T12:27:01+03:00

Pääsiäisenä tuli ylläksellä aloitettua kuntokausi. Neljältä päivältä kertyi yli 80 km.

Juoksujen jälkeen ollaan taas päästy treenaamisen makuun ja koulutuksissakin käyty. Olen autottomana viikot, joten on täytynyt tyytyä viikonloppu treenaamiseen. :( Eiköhän kohta jo päästä Kasarminmäen kentälle treenailemaan. Sinne voidaankin mennä kävellen ja samalla hoituu lämmittelyt ja jäähdyttelyt. ;)

Ollaan vielä toukokuu Eldan kanssa täällä Kouvolassa, mutta sitten maisemamme vaihtuu kesäksi Turkuun. Syksyksi palataan sitten takaisin kun koulu alkaa. Harmi sinäänsä, kun tuo kenttäkin olisi tossa vieressä, mutta Turustakin olen tsekkaillut paikkoja missä voisi käydä itsekseen treenailemassa. Harmi vaan kun Kelpokoirilla ei järjestetä kesällä mitään kursseja. Ois tullu niin loistavaa tehotreeniä kesällä. Täytyy kai ottaa joskus yksäreitä, jos saan jonkun mun kanssa puolittamaan tunnin.

Huhtikuussa oltiin eka Heli Nuorivuoren kulutuksessa, sitten viime lauantaina Maiju Korhosen ja sunnuntaina vielä Kim Kurkisen. Kaikissa oppi hurjasti ja meillä oli Eldan kansaa mukava tekemisen meininki. Aletaan pikkuhiljaa hioutua yhteen ja luottaminenkin vahvistuu kokoajan. Vielä on paljon opittavaa siinä että opin tuntemaan Eldan ja mitkä ohjaukset missäkin tilanteissa toimii parhaiten. Useinmiten en olisi valinnut ensimmäisenä sitä ohjausta , mikä loppujenlopuksi todettiin toimivan parhaiten. Päästiin lopuksi, jopa Helin ja Maijun radat läpi kokonaan. Tuntui tosi mageelta. :) Kim Kurkisen rataa ei enää edes lähdetty kokeilemaan, koska oltiin niin poikki Eldan kanssa kumpikun, ettei mitään järkeä. Rata oli ensinnäkin pitkä ja siinä meni aikaa ennen kuin kahlattiin se läpi, se oli myös vaikein näistä ja siinä radassa jos missä sai juosta. Kuumuus myös hieman hidasti tahtia. Olin aivan piipussa, vaikka vielä olisin pystynyt juoksemaan, niin ohjaamaan en enää kyennyt. Siinä vaiheessa kun minä rupean olemaan finaalissa ei pää enää toimi. Ohjaukset ja käskyt rupeaa tulemaan super myöhässä. Jokaisessa koulutuksessa opittiin paljon uutta ja kaikki radat oli kovin erilaisia. Noi on vaan niin hyviä noi koulutukset ja se just kun käy eri kouluttajilla oppii jokaisen kouluttajan vahvuuksia ja tapoja tehdä asioita.

Elda on hyppinyt jo kuuskymppisillä rimoillakin ja eipä tuo tee sille heikkoakaan. Ainoastaan huomaa että maksi esteillä se väsyy nopeammin kuin medeillä. Olin myös toissa viikonloppuna talkoilemassa KSSk:n kisoissa. Hirmuinen kisa into iski ja ykkösratoja kattellessa tuli semmoinen olo, että eiköhän mekin jo tonne joukkoon mahduta. Kisojakin ollaan mietitty. Harkinnassa on nyt tampereen kisat toukokuun 19-20 tai samana viikonloppuna santalahden kisat Kotkassa. Kuhan nyt saadaan hiottua noita kontakteja vielä ja hommattua sen lisenssin. Agilisenssin tilaamisessa ollut nimi hässäkkää, joten tilaamatta edelleen.

Juokseminenkin ollaan Eldan kanssa aloitettu. Suurin piirtein kolmesti viikossa ollaan käyty hölkällä ja nopeasti se kunto kohoaa. Kim Kurkisen treenin jälkeen tosin jäi sellainen olo, että kunto on surkea, joten lenkille vaan. Ostin Eldalle jopa vetovaljaat ja itselleni sen vetovyön. Eipä tuo juurikaan vedä, mutta saanpahan kädet ainaskin vapaaksi. Ruipelolle tuli sitten xs:n vetovaljaat. ;) Myyjä oli hieman ihmeissään että vesikoiralla xs:n valjaat. Kyseli myös ,että mitä syötän koiralleni, piti varmaan alikehittyneenä... :D En ajatellutaan hankkia mitää maskuliinista mötikkää agilitykaverikseni. Mun mielestä sille on jopa kehkeytynyt lihasmassaa viime kesään verraten. ;) Hieman pitkä turpainenhan se on, mutta mulle Elda on paras. <3

Eldan motoriikka on kehittynyt myös kovasti. Ennen se ei frisbeetä saanut juurikaan kiinni, mutta tänä keväänä naappaillut huikeita koppeja. Viime kesänä se juoksi päättömästi vain eteenpäin katsomatta yhtään mihin se kiekko lentää, nykyään malttaa jopa seurata sitä kiekkoa. Itkupotkuraivaritkin ovat loppuneet, jotka ennen alkoivat heittämisen loputtua. Edelleen tosin josElda kulee fribee korin kilahduksen, sillä lentää aivot narikkaan. :D

Treeni videota 17.3-18.3

2012-03-27T20:58:01+03:00

Sai ainakin nauraa kun noita katselin. Varovaista hipsuttelulta mun meno kyllä näytti, varsinkin ensimmäisenä päivänä. Takapirulta (Kristian) sain heti kommenttia, että sen kannattaisi varmaan ruveta ohjaamaan Eldaa kun meiltä tuo ei oikein suju. Ostakoon oman treenkaverin ja kouluttakoon alusta lähtien. Onhan se jo huomattu trampoliinilla pomppimisesta, että sillä ei ole kordinaatio taitoja juurikaan. Pitää viedä se jokupäivä kokeilemaan ohjaamista, jotta tajuaa ettei toi niin helppoa oo.

Kiitokset Emmalle videoista! Yllätyin ihan, että sain ne näinkin nopeasti käsiini. :D
Mulle taitaa tehdä vaikeaa noi nopeat vauhdin muutokset. Mokasin tosi usein ainakun nopeasta vauhdista olisi täytynyt hidastaa ohjaukseen. Varmistelen liikaa myös Eldan tulemista, jolloin myöhästyn seuraavasta ohjauksesta. Hiomista on ja paljon. Kokonaiuuden suorittaminen on haastavaa. Yksittäisiä hyviä suorituksia, mutta eheys puuttuu. Paniikki ja epävarmuuteni paistaa. Hurjasti noista videomateriaaleista oppii. Esimerkiksi en ollut tiedostanut sitä, että välistävedoissa suoritin ohjaukset aika paljon irti esteistä. Enempää en nyt jaksa kommentoida, mutta paljon on treenattavaa.

Mitä Iida huutaa tossa tokalla videolla alussa? Huutako se että TYHMÄ OOTTAA, TYHMÄ OOTTAA! Naurekelin vaan kun kattelin noita. :D