Kesällä ollaan puuhailtu kaikenmoista. Kevät käytiin näyttelykoulussa ja mätsäreissä. Päätin viedä sen näyttelykouluun kun kerran se oli ilmainen seuranjäsinille ja ajattelin että se telisi hyvää Eldan pieneen varautuneisuuteen. Hyvää se tekikin. Siitä mistä alotettiin niin Elda rohkaistui hieman. Tottui hyvin vieraiden hiplaamiseen ja hampaiden katsomiseen. Ensimmäisiä kertoja se pakitteli autuaasti pois tilanteesta, mutta mitä enemmän kertausta tuli ja ihmiset sen kuin vaihtui niin homma parani. Oltiin tosiaan kesäkuun alussa Kotkan ruusu näyttelyssä. En tiedä jäikö viimeiseksi tai josko vien sen vielä sitten aikuisena kerran kehään. Kauheaa innostuspuhkua ei tullut näyttelyitä kohtaan. Elda taas oli vähän liiankin innokasta alkuun päästessään juoksentelemaan vesitihkuun kurakentälle. Yleensä nimittäin oon saanu mätsäreissä  innostaa sitä hieman innokkaampaan juoksuun , joten lähdin vähän turhankin rivakasti liikkelle, mutta petsaukset saatiin kyllä heti pois. On tuo näyttelymaailma ihan homa genrensä ja tuntui toisinaan että olin väärässä paikassa. No onneksi "Espis" ei tarvitse kummempia puunauksia vaan voi luomuilla. Tosin kyllä siellä joillakin sakset hieman heiluivat. :/

Eldahan sai JUN EH joka oli tavoitekkin. Tosi tyytyväinen.

Tässä vielä tuomarin arviointia.

Vielä kesken kehityksen oleva kevytrunkoinen nuori narttu. Pään ja rungon tulee vielä vahvistua hieman pysty olkavarsi. Hieman jyrkkyyttä lantiossa lyhyt takaaskel. Hyvänlaatuinen turkki. Esiintyy rauhallisesti. Tarvitsee aikaa aikuistuakseen.

Harri Lehkonen

Arvioinnin perusteella olisi voinut luulla jopa H:ksikin.

Eldasta tuskin koskaan tuleekaan jykevää näyttelykoiraa eikä ole tarkoituskaan ,sillä mielummin ketterä agilitykiitäjä.

Nyt ollaan agilitykin aloiteltu Koirakoulu Homeetassa Kouvolassa. Alkutekijöissä ollaan todellakin. Heinäkuu ollaan käyty vähän itse  harjoittelemassa, sillä kurssi jäi heinäkuuksi tauolle. Muo kyllä vähän harmitti, sillä kesällä just ois aikaa ja energiaa treenata, mutta monilla alkoi lomat ja kuulemma paljon poissa, joten päädyttiin tähän.

Asia on kyllä niin että Mediin ei mahduta millään. Maksissa ollaan. Veikkaisin että Eldan säkä voi olla jopa 45cm, koska säkän kohdalta oikein nousee linja vaan. Oon nyt siihen jo asennoitunut. Luulen kyllä että vauhtia Eldalla riittää. Toinen asia on sitten riittääkö minulla.

Innokkuutta Eldalla riittä! Irtoamisessa tuskin tulee ongelmia, mutta mielestäni se ei hirveästi vielä osaa seurata kättä, vaikka yrittäny tehdä ihan perus harjotuksia... Keppejäkin ollaan jo treenattu kuudella ja alkaa pikkuhiljaa hokasta homman. Putki on varmasti Eldasta paras. Ensimmäisiä asioita mitä se on oppinut. Ainut vaan että se joskus juoksentelee palkan saatuaan lelu suussa putken läpi vinguttaen sitä  putken sisällä. Eldaa ei voi oikeastaan yhtään enää kehua joa jos se tarjoilee esteitä itsekseen sillä kohta sillä on omat radat  menossa halutussa järjestyksessä.

Olisipa halli vaan hieman lähempänä. Aina pitää suunnitella paljon etukäteen ja kun toi mies on vuorotyössä kesän....

Itsestäni sen verran, että pääsin opiskelemaan liiketaloutta Kouvolaan. Tosin joudutaan asumaan marraskuuhun vielä tässä asunnossa... Sitten muutettaisiin ja  treenipaikatkin sitten lähellä.

Kennelpäivilläkin oltiin heinäkuun alussa. Elda näki joitakin sisaruksia, pääsi paimentamaan lampaita, näyttelykoulutusta ja mätsärit, sekä opeteltiin vireenhallintaa. Niin ja olihan hieman agilityäkin. Oli todella kivaa! Elda tykkäsi myös.

Yövyttiin Tuorlan majatalossa. Meille kävi vaan hieman köpelösti, kun avaimet jäi huoneeseen. Se oli semmoinen soluasunto, mutta muita yöpyjiä ei ollut. No meillähän jäi huoneeseen kaikki tavarat, kännykät ja muut. Käytiin sitten yläkerran solusta lainaamassa puhelinta ja soitettiin päivystykseen. Kuukaan ei vastannut, vaikka soitimme kymmeniä kertoja. No onneksi varasto huoneessa oli vara patja ja toinen lainattiin yläkertalaisilta. Eldan tavarat olivat jääneet keittiöön joten otin sen peitoksi, sillä kuumasta ilmasta huolimatta asunnossa oli todella viileä. Nukuimme sitten keittiön lattialla. pelättiin että nukutaan pommiin, koska ei ollut herätyskelloa. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja saatiin hyväalennuskin respasta kun päivytys ei ollut vastannut. No mutta huone oli käyttämätön ja siisti. :D

Vireen hallinnan opettaja totesi Eldalla olevan murkkuikä. Uhosi kädelle ja heittäytyi selälleen kun otin pannasta kiinni ja rauhoittelin. Kotiin kun päästiin niin tuntui että se vain yltyi. Meillä ollu hirveät taistot varsinkin lenkillä. "Uhopulla" ollut vauhdissa! Ollan painittu nurtsilla puolisen tuntia ainaski. Pitelin sitä vaan maassa paikoilla ja tää yrittää kiemurrella ja järsiä ja kun mikään ei auta niin sit laittaa hirveän itkun päälle. Ihmiset tuijottelee, että mikä koiran rääkkäjä tuolla oikein on. Sitten se huijaa ja on hetken nätisti ja kun irrotan otteen sieltä tuleekin leukojen loksuttja kimppuun ja sitten alkaa sama rumpa uudelleen. Välillä tuntuu että vaikka kuinka yritän sen tajuavan että niitä näykky hampaita ei käytetä niin se vaan  pitää sitä kivana leikkinä. Kotona toimii hyvin poistaminen, mutta lenkillä tuntuu ettei mikään toimi vaan se intouttuu entisestäänNäykkimis vaihe oli jo poissa, mutta tuntuu että pikkupentu on palannut. Paimennuksen jälkeen ainaskin palasi tämä kävelynaikana pohkeiden näykkiminen ja tassuilla tarraaminen= paimentamisen yrittäminen.

Muutaman päivän hoito siskolla teki taas hyvää. Kotiin tuli niin nätisti käyttäytyvä koira. Jotain taikoja tuo sisko varmaan tehnyt.

Kennelpäiviltä.  Ruskuaiset. :) Sisko ja sen veli

Näyttely koulutuksessa ja mätsärit kenneltalonpihassa. Meikäleinen ei suostu maahan ryömimään. tykkään että koira seisoo vapaasti. Tosiasia että elda aeisoo paremmin näin. :)

Kesäfiiliksissä.