Huisin nopeasti on vuosi mennyt ja meidän Menninkäisestä on kasvanut iso tyttö. Elda on semmoinen pusuttelija. Aina se haluaisi tulla pusuttelemmaan kun on vain mahdollisuus. Meikäläinen ei vain ole mikää pusuttelija. Pikku pusu sopii, mutta Elda nuolisi naaman märäksi jos vain antaisi. No Kristianin kanssa saa pusutella. :D

Katselin tossa vanhoja pentuvideoita ja oli kyllä niin hurmaava tuo meidän likka ja on se vieläkin. Paljon on tapahtunut taas. Mistä sitä oikein aloittaisi.

Pikku eldan kasvamisesta hiukka kuvia.

Pikku piraijasuu vauhdissa. Elda 6kk

Elda ja Oiva veli

Elda 8 viikkoa

Elda sukassa.

Agitystä voisi aloittaa. harmi kun ei tullut kuvattua treenejä yhtään. Rohkea ja nopea tuo meidän likka kyllä on. Välillä itse otan paineita että pysyn mukana ja meinaan oikoa liikaakin. Kuitenkaan niin itsenäisesti se ei vielä irtoa että huitelisin "siellä sun täällä". Ollaan käyty muiden opissa ja itseksemme treenaamassa noiden Janita Leinosen ja Jarkko Suoknuutin dvd:n opastusten mukaan.

Ollaan treenailtu takaakiertoa, pakkovalssia ja jaakotusta ja mikäköhän sen yhen nimi olikaan. No kuiteski. Sit oon tehny lyhyitä ratoja joihin sisällyttänyt niitä. Nyt on erityisesti panostanut lähdössä pysymiseen ja kontakteihin. Meinaa nimittäin ruveta varastelemaan. Keinua ollaan treenailtu, mutta vielä mennään pienellä vaimennuksella. Eldan lempparit on putki ja puomi. Kepeistä se on hoksannut jo ideaa. Jos kepit on vinossa se menee jo aika hyvin, mutta suorilla vielä hakemista. Hirveen nopeati se kyllä hoksaa hommat. Sitä on tosi helppoa motivoida. Leluhullu ja herkkuhullu kaikki käy.

Muutama kerta ois  vielä pentukurssia jäljellä. Jatko kurssia ei kait tule vaan pitää yrittää änkeä toisiin ryhmiin. aina kun on tilaa. Siinä on hyvä puoli se että saa eri opettajilta opetusta joten oppii kaikilta heidän vahvat osa-alueet opetuksesta.

Sittenpä voisinkin kertoa kaikesta muusta. Oikeastaan huomaamatta Elda on yrittänyt nousta johtoon meidän laumassa. Se on kyllä todella dominoiva tyyppi. Oikeastaan kesän aikana se on hoksannut että siitä on tullut lähes aikuinen ja ruvennut yrittämään pomon paikkaa. Eldahan käveli nätisti ennen. Ajattelin varmaan että koirani kävelee hyvin hihnassa ja en ole kauheasti enää painottanut asiaa sille. Kas kummaakaan olen huomannut tässä kesällä tapahtuneen muutosta. Minulla on vetävä koira plus että melkein jokaisella lenkillä meillä on ollut kunnon taistelut johtajuudesta. Nimenomaan minua se on koetellut. Halunnut siis ryöstää johtajuutta. Välillä on tuntunut että en osaa lukea sitä ja minun keinoni eivät toimi sen kanssa. Jos alistan se maahan ja pitelen kyljellään paikallaan tuntuu että se on leikkiä sille. Se vaan nauttii pienestä paini hetkestä ja kerjää suorastaan verta nenästä. Hihnassa vetämisessäkin joku pysähtyminen ei oikeesti toimi. ( eli kun koira vetää ja pysähtyy niin se tulee luokse ja hihna löysääntyy) Eldalle tämä on vain hauska temppu jonka jälkeen homa jatkuu niinkuin ennenkin.

Onneksi meille kävi Eldan kanssa hyvin yks agility treeni. Oltiin ainoita meidän ryhmässä. No ensin treenattiin ja sitten kun pidettiin taukoa puhuin pikku ongelmistamme. Onneksi agility opettajamme Maria Seppänen on koirapsygologi ja ongelmakoira kouluttaja (suomen koirakuiskaaja :)) Elikkäs hän osaa lukea aika hyvin koiria ja varsinkin kun hänellä on espiksistä kokemusta itsellään. No teimme sitten aistuvan koiran. Ensin sen piti luopua minusta ja Maria talutti sitä. Sitten lähdettiin yhdessä kävelylle. Elda Marialla ja Maria meidän välissä. Eli ensin se pitää alistua sen tahtoon. No Eldahan vikuroi oikein urakalla, petsasi, yritti paimentaa, ravisteli (yritti nollata aina tilannetta) Me käveltiin ja juostiin ja käveltiin kunnes viimein se antoi periksi. Sitten sain käsiini alistuneen koiran ja minun piti kävellä itsevarmasti rauhassa hengitelle. Sain paljon hyviä ohjeita. Niitä on tässä vaikeeta selittää niinkuin tuota äskeistäkin.

Mun ongelma on ollutkin se että pitäisi muistaa hengittää ja olla rauhallinen niissä tilanteissa. Mä kuumenen ja sitäkös Elda oikein riemastuu ja heittää lisää vattä kiukaaseen. No kotiin tuli nätisti käyttäyvä kunnioittava koira. Tiesin että se tulee kokeilemaan kaikkea ja niin se tekikin. Kahtena ensimmäisenä lenkkinä se kokeili aivan kaiken. Toimin vain ohjeiden mukaisesti ja kun oltiin vierailla käskin se pois aina tilasta jos se yritti pakottaa muita paijaamaan ja leikkimään kanssaan... Sen jälkeen meidän lenkit on olleet luxusta. LÖYSÄ HIHNA! Jopa kristianinkin kanssa se on käyttäytynyt hyvin kun hiukka ohjeistin sitä. Ei tarvi kuin muutama kerta huomauttaa asiasta se tajuaa jo. Oli hyvä että sain vinkkejä ja ilman tota pohjatyötä emme olisi tässä. Mitkä on toiminu edellisten koirien kanssa ei välttämättä toimi kaikkien koirien. Elda kanssa täytyy olla täysin johdon mukainen ja sitä en ole täysin ollut. Nyt sitä opetellaan. Kotikäytöskin on muuttunut.  Myönnän toki että on osaalueita missä on vielä tekemistä ja mitä se ei ole vielä antanut periksi.

Sain hyviä kirjavinkkejä Marialta. Luen nyt Jan Ferrelin kirjaa Kuuntele koiraasi. Todella hyvä! Suosittelen kaikille.

 On heinoa oppia tumtemaan koiransa eikä vain luulla että tuntee.

En osaa oikein näitä videoita laittaa. En saa niitä suoraan tähän. :(