kerron nyt ensimmäisenä viikko sitten olleesta Heli Nuorivuoren koulutuksesta. Tulin muuttotohässäkän keskeltä muuttoauton kyydissä kuumaan halliin. En voi väittä etteikö keskittymisen kanssa ollut ongelmaa. Asennoituminen ja ajatusten siirtäminen muuttotohinasta treeneihin oli vaikeampaa kuin kuvittelin. Rata oli hirmu vaikea ja se sisälsi paljon asioita mitä ei osattu. Sehän  oli hyvä asia siis. Alkupätkän jankkaamiseen ja jarruttamisen opettelussa menikin mukavasti aikaa. :D Musta tuntuu että meidän kanssa menee aina yliajaksi, mutta ei se muo haittaa. Tärkeintä on ettei mikään jää avoimeksi vaan opitaan. Jarruttamisen lisäksi opeteltiin takaa ohjaamista. Sitä ei oikeastaan olla tehty. En tienny miten homma toimii, joten en oo voinu koirallekkaan moista opettaa. Elda pääsi juonesta kiinni nopeasti. Harjoiteltiinkin viikolla itsekseen vielä sitä ja homma luisti mainiosti. Sitten jankattiin niistoa vielä, koska Elda himmasi siinä kovasti jolloin mun vauhti myös tyssäsi ja sitten koko homma lopahti. Sain vinkkejä myös sen treenaamiseen ja Eldan "kusettamiseen" siinä. Radassa vaikeaa oli myös  vauhdin heittelyt. Alkuun tosi pienessä tilassa rataa, jolloin minun ei tarvinut liikkua nopeasti, jonka jälkeen oli ampaistava täyteen vautiin jotta ehtii.  Vauhdin säätely tuntuu itselleni vielä vaikealta. Oon hiukka kankea, jos pitää ampaista lähes paikaltaan täyteen vauhtiin ja samalla pitäis kädellä ohjata, jolloin käsillä ei voi vauhdittaa omaa kiihdyttämistä. No ainaski saatiin treeneistä taas aineistoa mitä treenata. Olin nimittäin just miettinyt että mitäkö voitaisiin treenata Eldan kanssa itsekseen. Vaikka aluksi rata lannisti sen haastavuudessaan. Päästiin sentään lopuksi jopa rata läpi nollana, vaikka koira ja emäntä olivat kuumuudesta jo melkoisen naatteja. :)

Sitten kisoihin.
Startattiin viikonloppuna Kotkan Santalahdenkisoissa. Mittautin Eldan myös ja maksi ylläripylläri. Tällä kertaa mittaus hoidettiin paineistamatta koiraa. Tuomari hoiti asian rauhallisesti ja mittasi moneen otteeseen Eldaa. Elda jopa seisoi omilla jaloillaankin. :)Tuomari valitti ensin Eldan huonosta ryhditä kun se mateli hieman ja saikin aluksi 43.6 löysällä mitalla ja ihmetteli että meneekös se sitten mediksi. Sitten kun rupesi kunnolla mittaamaan niin vaikka Elda kyyristelikin niin pikkasen vajaa 45 oli säkä. Tuomari otti oikeen säkäluiden välistä ja kysyi että haluanko vielä että toinen tuomari mittaa. NO tiesin ettei siitä millään ilveellä mediä tule ja tuomarikin sanoi että selvä maksi se on, joten en kaivannut enää lisää ihmisiä ympärille häärimään. Ei se siitä mihinkään olisi muuttunut. Oma mittaukseni 45 varmaan aikalailla se oikea mitta jos Elda on hyvässä ryhdissä. :D

En jaksa nyt noita videoita ruveta latailemaan, mutta pientä yhteenvetoa voin tässä pohtia. Ne ketkä on mun kavereita facebookissa nin voi kuikuilla sieltä. Olen nyt katellut noi ratapätkät ja oppinut niistä hurjasti.
Rimat oli kaikissa kisoissa 60cm, paitsi alotus rimat 55, koska ne oli niin pahaan ylämäkeen. Elda on vaan muutaman kerran hypänny kuuskymppisillä ,mutta eipä 5cm:n  ero näkynyt. Eka startti oli hyppäri ja tuloksena hylly. Me siis oltiin lähtövuorossa ekoina. Miulle tuli hiukka kiirus hakea koira autosta rataantutustumisen jälkeen ja lähdössä en meinannu saada pantaa irti. En kerennyt hetsata Eldaa, sanoin vaan sille että nyt Hommiin ja menoksi. Eldahan meni sitten ihan yksinkertaisella suoranpätkällä esteestä ohi, jonka jälkeen miulla meni pasmat sekasin ja ohjasin sen vahingossa esteen väärältä puolelta ohi. Jäi muutamat Elda sanat huutamatta radalla ja loppuun vielä  valitsin väärän ohjaus valinnan. Olin super myöhässä ja putkensuu oli sopivasti koiraa kohti niin sinnehän se sujahti. Muuten meno näytti ihan mukavalta ja  mielestäni Elda hyppäsi tosi kevyen näköstä loikkaa.

Alku jännityksen purkauduttua oli helpompi lähteä seuraavalle radalle. Agirata oli helppo ja siitä olis pitänyt selviytyä. Ton helpompaa ei tuu kyllä vastaan. :/ Alkuun Elda meni tosi varoen suorastaan hiipien puomille. En tiiä mistä johtui. Ehkä vaan uusi tilanne ja paikka. Alkuun attelin, että jos se luuli sitä keinuksi, mutta kun seuraavanakin päivänä himmasi siinä. Kepeillä jarrasin sitä turhaan, ei se siitä tokaan väliin ois menny. Turhaan varmistelin. Lopussa lentokeinu, missä mun kontakti käsky super myöhässä. Jotenkin oletin että se himmais siinäkin, kun kerta oli puomillakin, mutta eikä mitä, läpihän se sieltä tuli. Vitonen siis. Muutama sai seritit siltä radalta ja harmitti että noin helpolla radalla mokasin.

Sunnuntaina sain vaihtaa viimeiseksi... Silloin taas sai ooteella jopa liikaakin, mutta tokalle radalle osasin ottaa Eldan myöhemmin autosta ja käytiin muualla kävelemässä ja ottamassa muutamat spurtit. Ei tarvinut ootella niin kauaa. Ekaks oli taas hyppäri ja se oli mielestäni oikeesti vaikee makseille vähänkään jos  koiralla on vauhtia. Mun mielestä se rata ei ollu makseille mikään ykköluokan rata. Minien ja medien kanssa se toimi ihan erilailla, mutta maksi rimoilla se  muutti luonnettaan täysin. Koiran olis pitäny irrota jo  tosi hyvin. Mie sitten valitsin taas yhteen kohtaan väärän ohjausvalinnan. Luulen kai itseäni jotenkin nopeammaksi kuin olen. :D Alkuun tuli taas samantyyppinen virhe kuin lauantainkin hyppäriltä. Meidän pitäi tota sivuirtoamista kyllä treenata ja yleensäkkin esteen lukitsemista. No siltä radalta ei nollia kellekkään herunut.

Sunnuntain agirata oli hauska ja meille just sopiva. Siinä oli just sopivasti pientä pyöritystä meille. Se rata oli jo niin meidän, mutta tokavika rima alas.  Sijotus vitosella toinen, mutta jos oltais nolla saatu Bc olis jääny ajallisesti taakse. Okei se  olikin harvinaisen hidas Borderi. :D Makseja oli noin parisenkymmentä osallistujaa ja melkein puolet Bordereita. Niitä vastaan on oikeestaan kivaa kisata. Jos ne voittaa ajassa niin kyllä tuntuu makosalta. Ne oikeestaan motivoi meitä treenaamaan. :D Hyviä bordereita siellä oli, mutta melkolailla omavalintaista sinkoilemista oli havaittavissa. Muutava luupaava koira, joilla ohjaajina oli kankeat (vanhukset), jotka huusivat koiralle siitä kun ne joutui sinkoilemaan, koska ohjaajaa ei näkynyt lähimainkaan. Muo melkein säälitti jo ne koirat. Koirissa ei ollut vikaa vaan ohjaajassa, mutta ohjaajien mielestä koirissa. Toivottavasti itse en toimi koiralleni tientukkeena. Miksi valita Borderi, jos ei pysty  juoksemaan radalla ja nostamaan koipea toisen eteen? Ihmettelen

Nut kun vietetään kesä täällä Turussa, niin meinaan ottaa tehovalmennusta kelpokoirilla. Vähän siistii! Kallistahan se on. Myytiin just tossa Bemari ja ostettiin  sitten 206 pikkufarkku Peogeot, joten siitä jäi hieman harrastusrahaa. ;)