Pääsiäisenä tuli ylläksellä aloitettua kuntokausi. Neljältä päivältä kertyi yli 80 km.


Juoksujen jälkeen ollaan taas päästy treenaamisen makuun ja koulutuksissakin käyty. Olen autottomana viikot, joten  on täytynyt tyytyä viikonloppu treenaamiseen. :( Eiköhän kohta jo päästä Kasarminmäen kentälle treenailemaan. Sinne voidaankin mennä kävellen ja samalla hoituu lämmittelyt ja jäähdyttelyt. ;)

Ollaan vielä toukokuu Eldan kanssa täällä Kouvolassa, mutta sitten maisemamme vaihtuu kesäksi Turkuun. Syksyksi palataan sitten takaisin kun koulu alkaa. Harmi sinäänsä, kun tuo kenttäkin olisi tossa vieressä, mutta Turustakin olen tsekkaillut paikkoja missä voisi käydä itsekseen treenailemassa. Harmi vaan kun Kelpokoirilla ei järjestetä kesällä mitään kursseja. Ois tullu niin loistavaa tehotreeniä kesällä. Täytyy kai ottaa joskus yksäreitä, jos saan jonkun mun kanssa puolittamaan tunnin.

Huhtikuussa oltiin eka Heli Nuorivuoren kulutuksessa, sitten viime lauantaina Maiju Korhosen ja sunnuntaina vielä Kim Kurkisen. Kaikissa oppi hurjasti ja meillä oli Eldan kansaa mukava tekemisen meininki. Aletaan pikkuhiljaa hioutua yhteen ja luottaminenkin vahvistuu kokoajan. Vielä on paljon opittavaa siinä että opin tuntemaan Eldan ja  mitkä ohjaukset missäkin tilanteissa toimii parhaiten. Useinmiten en olisi valinnut ensimmäisenä sitä ohjausta , mikä loppujenlopuksi todettiin toimivan parhaiten. Päästiin lopuksi, jopa Helin ja Maijun radat läpi  kokonaan. Tuntui tosi mageelta. :) Kim Kurkisen rataa ei enää edes lähdetty kokeilemaan, koska oltiin niin poikki Eldan kanssa kumpikun, ettei mitään järkeä. Rata oli ensinnäkin pitkä ja siinä meni aikaa ennen kuin kahlattiin se läpi, se oli  myös vaikein näistä ja siinä radassa jos missä sai juosta. Kuumuus myös hieman hidasti tahtia. Olin aivan piipussa, vaikka vielä olisin pystynyt juoksemaan, niin ohjaamaan en enää kyennyt. Siinä vaiheessa kun minä rupean olemaan finaalissa ei pää enää toimi. Ohjaukset ja käskyt rupeaa tulemaan super myöhässä. Jokaisessa koulutuksessa opittiin paljon uutta ja kaikki radat oli kovin erilaisia. Noi on vaan niin hyviä noi koulutukset ja se just kun käy eri kouluttajilla oppii jokaisen kouluttajan vahvuuksia ja tapoja tehdä asioita.

Elda on hyppinyt jo kuuskymppisillä rimoillakin ja eipä tuo tee sille heikkoakaan. Ainoastaan huomaa että maksi esteillä se väsyy nopeammin kuin medeillä. Olin myös toissa viikonloppuna talkoilemassa KSSk:n kisoissa. Hirmuinen kisa into iski ja ykkösratoja kattellessa tuli semmoinen olo, että eiköhän mekin jo tonne joukkoon mahduta. Kisojakin ollaan mietitty. Harkinnassa on nyt tampereen kisat toukokuun 19-20 tai samana viikonloppuna santalahden kisat Kotkassa. Kuhan nyt saadaan hiottua noita kontakteja vielä ja  hommattua sen lisenssin. Agilisenssin tilaamisessa ollut nimi hässäkkää, joten tilaamatta edelleen.

Juokseminenkin ollaan Eldan kanssa aloitettu. Suurin piirtein kolmesti viikossa ollaan käyty hölkällä ja nopeasti se kunto kohoaa. Kim Kurkisen treenin jälkeen tosin jäi sellainen olo, että kunto on surkea, joten lenkille vaan. Ostin Eldalle jopa vetovaljaat ja itselleni sen vetovyön. Eipä tuo juurikaan vedä, mutta saanpahan kädet ainaskin vapaaksi. Ruipelolle tuli sitten xs:n vetovaljaat. ;) Myyjä oli hieman ihmeissään että vesikoiralla xs:n valjaat. Kyseli myös ,että mitä syötän koiralleni, piti varmaan alikehittyneenä... :D En ajatellutaan hankkia mitää maskuliinista mötikkää agilitykaverikseni. Mun mielestä sille on jopa kehkeytynyt lihasmassaa viime kesään verraten. ;) Hieman pitkä turpainenhan se on, mutta mulle Elda on paras. <3

Eldan motoriikka on kehittynyt myös kovasti. Ennen se ei frisbeetä saanut juurikaan kiinni, mutta tänä keväänä naappaillut huikeita koppeja. Viime kesänä se juoksi päättömästi vain eteenpäin katsomatta yhtään mihin se  kiekko lentää, nykyään malttaa jopa seurata sitä kiekkoa. Itkupotkuraivaritkin ovat loppuneet, jotka ennen alkoivat heittämisen loputtua.  Edelleen tosin josElda kulee fribee korin kilahduksen, sillä lentää aivot narikkaan. :D