Mikkelin kisoista saldona tuli agiradoilta vitoset ja hyppäriltä hylly. Vaikka virheet tapahtuivatkin helpoissa kohdissa, niin olen tosi tyytyväinen meidän menoon. Nyt meno tuntui jo meidän omalta menolta. Elda oli treenivireessä. Se irtosi hyvin, ei kokoajan kysellyt ja katsellut minuun, vauhtiakin oli paremmin ja kontakteillakaan ei himmailtu niin pahasti. Harmi kun ketään tuttuja ei ollut paikalla, joten ei videotakaan ole. Harmittaa, koska en varmana osa sanoa miksi se yksi rima tipahti toisella radalla tai, miksi Elda veti toisella radalla ohi keinusta. Ekalta radalta tippui muurin jälkeinen este, joten luulen että siinä tuli vaan jotain hahmottamishäiriötä ja itse kun juoksin Eldaa ehkä askeleen edellä niin kiire painoi se kintuissa kovasti. Tokalla agiradalla keinu oli kolmatena esteenä ja en oo varma miks se meni ohi siitä. Painostinko liikaa vai mitä, mutta ohi meni ja korjattiin sitten homma. Vaikka hyppäristä hylly tulikin, ihan puhtaasti siitä syystä että alku olisi pitänyt ottaa eritavalla, mutta muuten hyppärillä meno tuntui tosi makeelta. Ohjasin jopaa takaa ja muutamat takaa leikkaukset putkiin ja yhdeellä esteellä oli pakko ottaa, vaikka karsastankin niitä. Oon tosi tyytyväinen niihin ja takaa leikkaus kepeilläkin oli super magee! <3
Aluevalmennus meni aika mukavasti. Alkuun kontakteja ja lopuksi pikku radanpätkää. Päästään onneksi niitten parempien ryhmään, koska halutaan kunnolla mennä rataa ja muuteskin haluun kattella maksi kolmosten menoa. Alku radan pätkässä halusin kokeilla sitä ns. vaikeampaa ohjauskuviota, koska se oli osittain uusi ja tuntematon meille. Arvasin että toinen toimisi paremmin, mutta sitä vartenhan siellä ollaan että opetellaan uusia juttuja. Suurinta ihmetystä mussa aiheutti Eldan huikea sosiaalisuus. Se on viimeaikoina esittänyt hyvinkin sosiaalisen koiran piirteitä. Kotkan kisoissa se hakeutui yllättäen tuntemattoman tytön luokse ja asettui sen eteen nauttimaan rapsutuksista. Nyt sunnuntaina se taas leiki ja repi valmeltajalta lelua innoissaan ja kierteli käsistä käsiin rapsuteltavana herkkujen toivossa "loppupalaveri/ keskustelu piirissämme". Aika ylpeä olen moisesta kiinnostuksesta. :) Kommenttia "valkulta" sain siitä että olen jo melkein turhankin liikkuva ohjaaja ja en saisi juosta kilpaa koirani kanssa. Sen ainakin myönnän, että kauhee paniikki päällä mä siellä juoksen ja tuntuu, että kauhee kiire on ja miettii vaan että pakko ehtiä tonne ekana ym. Voisin muistaa ottaa haltuun niillä suoran pätkilläkin. Ohjaa äläkä oleta. Tämmöisen olen joskus kuullut ja sopii minuun.
Ainiin. oltiinhan myö viikko sitten tirstaina Tuulia Liuhdon yksärin puolikkaalla. Taas hirmuisesti uusia juttuja radalla. Putkisokkelohässäkkä oli Eldalle jo liikaa. Joka tuutissa kutsuvia putkia. Mun putkijarrut ja huudot piti viimein vääntää sille rautalangasta. Jopa silloloinkin kun Tuulia seisoi putken suulla Elda yritti hamuta putkeen jalkojen sivusta. Uudenlainen vienti tapa kepeille, saksalainen ja ihmisnuoli onnistuivat. Jee!!
Pikku tavoite vielä loppuun. Tavotteena on siis olla kakkosissa seuraaviin alue valmennuksiin mennessä, että silleen. :D
Kommentit